Sävellajit ja -asteikot

Suurin osa musiikista on jossain sävellajissa. Jos sanomme, että kappale on C-sävellajissa tai "C:ssä", se tarkoittaa, että C-sävelkorkeus kuulostaa sopivimmalta kappaleen "kotisäveleltä" (toonika tai perussävel).

Samalla tavalla suurin osa musiikista käyttää säveliä, jotka ovat jossain sävellajissa, joka on nouseva nuottien/sävelkorkeuksien kokoelma.

Duurisävellajit

Tässä on C-duuriasteikko:

(Pienet pallot näyttävät, missä sävelet sijaitsevat pianon koskettimilla.)

Useimmat ihmiset kuulevat duuriasteikon "iloisena" tai "kirkkaana".

Tee muutama sävelkuvio C-duuriasteikon sävelillä (perussävelessä eli toonikassa on värillinen korostus):

Voit miettiä, että sävelasteikko on kuin maalarin paletti. Se on kaikkien käytössä olevien sävelten rajattu sarja, josta niitä valitaan käyttöön sen perusteella, miten ne liittyvät toisiinsa ja toimivat keskenään. Joka sävelasteikolla on oma sointinsa ja luonteensa, ja tietyt asteikot herättävät monissa ihmisissä tietynlaisia tunteita.

Voit rakentaa sävelasteikkoja lisäämällä säveliä perussävelen päälle noudattamalla tiettyjä välejä (eli intervalleja). Tyypillisimmät sävellajityypit ovat duuri ja molli.